Kaizen tarkoittaa vapaasti, minun kääntämänä, ”pieneksi pilkottua laatua”. Me valmentajat osaamme pilkkoa suorituksia osiin, analysoida ja löytää niistä kehitettävää, tai jopa virheitä. Jossakin lajissa yksityiskohtien hiomisesta on tullut taidetta. High Speed- kamerat mahdollistavat hidastuksia, joissa näkyy asioita joita paljas silmä ei millään näkisi.
Kaizen ei tarkoita kuitenkaan tällaista pilkun viilaamista yksityiskohtien äärellä. Se on jopa tavallaan tämän vastakohtaa. Kaizenissa koetetaan tuoda laatu pieniin hetkiin ja tekemisiin. Siis sillä tavalla, ettei varsinaista, etenkään, negatiivista arviota anneta. Kaizenissa on vain laadukasta tekemistä, jota voidaan aina tehdä laadukkaammin.
Miksi Kaizenia sitten tarvitaan?
Kun urheilija on lähtökiihdytyksessä, löytäen vain hurmaa ja hienoutta suoritukissaan, ei Kaizenia edes kaivata. Kaizen tulee peliin silloin, kun vanhat keinot eivät enää pure. Silloin kun urheilija huomaa, etteivät tulokset tule ihan ”tuosta vaan” kuten aikaisemmin. Kaizen tuo siten rauhaa toteuttajalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti