Tunti 2.55 TUNTEET KEHOSSA

Optimaalisen kilpailutunteen saamiseksi on monia erilaisia tapoja. Oikeastaan niitä on yhtä monta kuin on meitä urheilijaa ja valmentajaa. Kuten aikaisemmin ollaan todettu, vaatii ”optimaalisuus” jonkinlaista ”suurempaa” tai tavallisesta poikkeavaa tunnetilaa. Tässä tunnin osassa keskitytään ennen kaikkea rauhoittamaan ylijännittynyttä mieltä yksilö, valmentaja ja yhteisötasolla. Valinnan olen tälle tehnyt yksinkertaisesti siksi, että kokemukseni on osoittanut ennen kaikkea rauhoittumisen olevan ongelma isoissa ja vaativissa koetuksissa. Jos urheilijan ja joukkueen strategia on nostaa aggressiota suhteessa tulevaan, on tämän tunnin yksityiskohdat hieman off topic, mutta pienellä säädöllä myös tämä listaus kelpaa.

Yleisesti voidaan todeta että yksilö voi tehdä paljonkin oman tunnetilansa virittämiseksi. Valmentajalla ja psyykkarilla on oma keskeinen roolinsa myös. Yhteisö edustaa kulttuuria jonka vaikutuspiirin urheilija väistämättä joutuu. Yhteisön yleinen ilmapiiri vaikuttaa taustalla, kun urheilija lähtee tekemään suoritustaan.

Yksilötasolla keskeisiä menetelmiä ovat #hetkeenkeskittyminen #optimistinenasenne #ulsopuhaltaminen sekä #rutiinientekeminen.

Valmentaja- ja psyykkaritasolla keinoja ovat muiden muassa #kannustavaote #tarkkailijanasenne #osallistaminen #merkityksenmuuttaminen.

Yhteisötasolla #hyväpöhinä on keskeinen elementti tuloksen tekemisen taustalla.

Mielenkiintoisesti huomaan kirjoittavani hieman eri asioita kuin itse mindmapiin tuli laitettua. Nauhoitukset teen vasta kaiken tämän jälkeen. Jännä nähdä, mitä siitä syntyi...

Tunti 2.33 TUNTEET KEHOSSA

Toisen tunnin toisessa osassa käsitellään pelkoja. Tai oikeastaan pelot tuovat nyt näkyviin sen, kuinka vahva systeemi ihmisen hermosto loppujen lopuksi on. Emme pysty kunnolla käsittelemään ja käsittämäänkään stressaavan tilanteen voimaa kehossamme. Esimerkiksi minä olen monta kertaa ajatellut aikaisemmin, että urheilijan jännittäminen ja jopa pelko olisivat jotenkin vain helposti voitettavissa. Olen ajatellut, että laitetaan heidät vain ”takaisin selkään”, vaikka tämä on saattanut jähmettää heitä yhä lisää.

Tilanne on hankalaa etenkin silloin, jos urheilija on ottanut ”siipeensä” jossakin tärkeässä paikassa, mutta joutuu samanlaiseen tilanteeseen heti uudelleen. Jos hän on esimerkiksi kokenut vahvasti häneen vaikuttaneen tilanteen, mutta joutuu karsintajärjestelmästä johtuen samaan tilanteeseen vaikka viikon kuluttua uudelleen, on tilanne vaikeasti korjattavissa.

Jääkiekossa maalivahdit joutuvat tekemään tämänkaltaiselle jännittämiselle jotakin. Sama tilanne on oikeastaan kaikissa niissä lajeissa, joissa muiden onnistuminen perustuu siihen ettei itse epäonnistu. Usein joukkueissa muilla on varaa tehdä virheitä, mutta maalivahtien ja lukkareiden virheet ovat kohtalokkaita.

Tällä. Kertaa avaamme sitä miten hermosto ja pelko toimii, sitten pääsemme tekemään asialle jotakin tunnin kolmannessa osassa.

Teen tästä toisesta osasta myös julkisen videon Facebookiin, koska aihe on ylivoimaisen tärkeä kaikille jotka toimivat stressaavissa tilanteissa.

Tunti 2.0 Tunteet

Mikä olisikaan parempi hetki ottaa käsittelyyn tunteet näin Suomen voittoisan Venäjä-pelin jälkeen? tuo pelihän osoitti sen, miten tunteet voivat syttyä niin itse pelissä, kuin täällä kotikatsomossa. Koimme pelin aikana sellaista riemua, mikä tuntui euforiselta. Tunne on niin voimakas, että se koukuttaa hakemaan sitä samaa lisää. Ehkä tässä on syy, miksi mekin valmennamme tai urheilemme - olemme koukussa toiminnan aiheuttamiin tunteisiin. 

Mitä tunteet sitten ovat? Tunteet ovat kehon ja mielen ”vasteita” ulkoisiin ja sisäisiin tilanteisiin ja liikehdintään. Tunteilla on kehollisuutta. Saatamme kokea joskus, kuinka iho nousee ”kananlihalle”, ”pala nousee kurkkuun”, ”tärisemme raivosta”, ”polvet menevät veteliksi” ja ”silmissä sumenee”.

Tunteet ovat myös energiaa, jota tarvitsemme suoritusten tekemiseksi. Tämä energia myös kuluu. Jos esimerkiksi jäisimme kiinni Venäjä-pelin tunnetilaan päiviksi, alkaisi ruoka maistua. Tunnetta on myös vaikea pitää normaalioloissa päällä aikaansa kauemmin. Ihastuminen kestää oman aikansa. Surutyökin muuttaa tunteiden skaalaa pikku hiljaa. Nämä kaksi esimerkkiä ovat pidempiaikaisista tunteista. Kilpailutunne saattaa kestää vain joitakin minuutteja. Jos teemme suorituksessa virheen, saattaa turhautuminen nousta pinnalle vain hetkeksi. Näin suoritusta on mahdollista jatkaa ja korjata kilpailun aikana. Jos tunne (turhautuminen) jäisi päälle koko kilpailun ajaksi, voisi se olla tuhoisaa suorituksen kannalta. 

On tärkeää kehittää omaa tunneälykkyyttään. Termillä tarkoitetaan kykyä tunnistaa omia ja toisten heijastimia tunteita. Tämä tunnistaminen mahdollistaa kykyä hahmottaa, ymmärtää, ilmaista ja jopa hallita tunteita. Nämä keinot auttavat meitä selviytymään uusista tilanteista. Jos olemme tunteidemme ”herra”, voimme oppia niistä paljon. ”Herrana” oleminen tunteille on ehkä väärä termi. Puhuisin ennemminkin ”ystävällisestä tutkimisesta ja ohjaamisesta”. Näin meillä voi olla mahdollisuuksia tutkia kulloisessakin tilanteessa syntyviä tunteita, ajatuksia ja tekoja. Näiden kautta pääsemme eteenpäin kokemaan ja kokeilemaan jotakin uutta. Tarkoitan tällä sitä, että kun esimerkiksi olemme ensimmäistä kertaa arvokilpailufinaaleissa, on ”tärinätunne” usein suurempaa kuin sitä seuraavilla kerroilla. Jos olemme vain kokemassa finaalin, voi olla ettemme ota opiksi. Tämän sijaan meidän tulisi myöhemmin analysoida, minkälainen tunnetila finaalissa oli ja miten varautua tilanteeseen uudelleen. 

Oma optimaalinen tunnetila voi olla positiivinen tai negatiivinen. Tämä on siis yksilöllistä. Toinen voi olla riemukas, sosiaalinen ja kevyt kuin Mozartin pianokonsertti. Toisen pitää kaivaa itselleen Iron Maidenin ”fear of the Dark”- mentaliteetti. Toisen tulee olla alivirittynyt ja flegmaattinen, kun toinen on kuin sähköjänis. 

Joku saa parhaansa esille todella sietämättömän jännityksen kautta. Toiselle toimii myöhään tuleminen, kiirehtimättömyys ja lehmän hermot - mikä sopii sinulle? Muistele! Kirjaa ylös! Opiskele! 

Tunti 1.75 CONNECT urheilijoille

Hyvää huomenta!

Tämä luento päivittyy viimeistään huomenna. Haluan nimittäin ”istua” hieman alas ajatusten kanssa, ennen kuin puhun niitä auki ”kelalle”

Mikä yhteys on keskeistä urheilijoille? Olen tuossa jo aikaisemmissa jaksoissa maalannut sitä, miten yhteys toiseen ihmiseen on tärkeää. Se on yhtälailla tärkeää tietenkin urheilijoillakin. Syvä, hermostollinen ja turvaa tuova yhteys parantavat urheilijan mahdollisuuksia onnistua.

Toisaalta urheilijalle on olemassa myös toinen ulottuvuus (mikä on myös tarkemmin ajateltuna myös meillä valmentajillakin). Kyse on ulottuvuudesta, jossa lähestytään psykologian syviä pohjavirtoja, antropologiaa, meidän esi-isiemme ja filosofiaa. Kyse on yhteydestä omaan sieluun, henkeen ja välineeseen.

Koetan kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi, miten Jung ja Freud saattaisivat asiasta todeta...

Henkilökohtaisella tasolla urheilijan ”kamppailu” tai ”tanssi” suoritusvälineen kanssa (kuten pallo tai uimarilla ote veteen tai juoksijana ratakontakti) on ikään kuin vuorovaikutusta tai sisäistä kamppailua oman psyykkeen (ja etenkin alitajunnan) kanssa. Emme voi tosiaankaan pakottaa otetta uimarille tai pallokosketusta pelaajalle. Jonakin päivänä nämä joko vain ovat, tai sitten eivät ole. Itse asiassa suhde urehilun ”väliaineeseen” on erittäin herkkä yhteys, jota meidän tulisi ennen kaikkea tutkia ja kunnioittaa.

Jung saattaisi kuvailla pelin ”sujumisen” olevan eksistentiaalisessa mielessä perustilanne, mihin meidän tulisi pyrkiä. Jungilaisessa psykologiassa puhutaan Varjo- arkkityyppistä. Esimerkiksi Luke Skywalker taisteli Darth Vaderia vastaan, joka oli tavallaan Luken vastakohta ja samalla aivan samanlainen kuin Luke. Näin ollen urheilussa pelin (tai uinnin) sujuminen kertoo siitä, että tekijä on hyvässä tasapainossa itsensä ja maailman kanssa. Hänellä on hyvä yhteys kaikkeen. Jos tasapainoa ei ole, on esimerkiksi Varjo- arkkityyppi estämässä urheilun soljuvaa sujumista. Varjo estää yhteyttä.

Mikä sitten luo Varjon peliin? Muiden muassa me valmentajat, kello, arviointi, fanit, ystävät ja sukulaiset, me itse... Siis kaikki se, joka tuo urheiluumme toiveet, halut, unelmat, pakot, uhat ja mahdollisuudet... Sillä tavalla että ne aktivoivat Varjon heräämään.

Mitä urheilun tulisi tekijälleen sitten olla. Caillos esitti, että ”Rukoilijan ja rukouksen tulisi olla saman”. Toisin sanoen pelaajan ja pelin tulisi olla sama. Mitä tiedämme rukouksesta? Emme voi rahastaa siltä, emme voi odottaa tuloksia, emme voi laittaa sille paineita, emme pelkää epäonnistuvamme jne. Koska meillä ei ole valtaa yli rukouksen, teemme sitä vapaasti ja paineetta.

Olipa filosofista, koetan olla konkreettisempi itse videossa.

M

CONNECT 1.5 valmentajille

Ensimmäisen moduulin toiseksi viimeinen osa käsittelee valmentajan yhteyttä urheilijaan. Tunti sopii myös hyvin opettajuuteen ja vanhemmuuteen. Kyse on siitä, miten näemme urheilijamme. Eikä pelkästään siinä miten näemme, vaan oikeastaan ”visioimme” tässä maailmassa.

Tunti alkaa muutamilla esimerkeillä, jotka johtavat taas hermostoon. Tutustumme mantelitumakkeeseen, amylgadaan, joka toimii aktiivisesti sekä stressissä että hyvässä yhteydessä toisien kanssa.

Liikumme seuraavaksi suhtautumisen maailmaan. Mitä tarkoittaa hyvä suhtautuminen urheilijaan ja lapseen? Mitä tarkoittaa se, miten voisimme uskoa urheilijan ja lapsen näkevän maailman?

Tunti päättyy suosituksiin hyvän yhteyden luomiseksi.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että

Me kaikki pyrimme aina tekemään parhaamme, riittää kun uskoisimme sen toisistamme.

Ensimmäisen luennon toinen osa on julkaistu. Luento, vain noin 25 min pituinen, käsittelee yhteyden luomisen hermostollista ja sosiaalista ulottuvuutta. Vahva alaviesti on, että tarvitsemme kehojamme hyvän yhteyden saamiseksi.

Ensimmäinen luento täydentyy vielä kahdella osalla (+ tehtäväosalla!). Toinen suuntautuu ohjaajille ja valmentajille, toinen taasen urheilijoille.

Ohessa tämän tunnin mindmap...

Ensimmäinen luento on nyt julkaistu

Ensimmäinen luento on nyt saanut päivänvalonsa. Tunnilla käsitellään kahta isoa teemaa.

Tehtäviin liittyvät kysymykset, joita voit kysyä opponentiltasi ovat muiden muassa:

Milloin tulit elämääni?

Miksi valitsit minut?

Mikä minussa kiehtoo?

Oletko ollut ”touhuissasi” myös muiden perheeni jäsenten kanssa?

Mitä yrität minulle tehdä?

Mitä minun tulisi oppia, jotta jätät minut rauhaan?

Miten voisimme tehdä yhteistyötä?

Mikä on sinun tarkoituksesi tässä kaikessa?

Mitä haluaisit minun tekevän?

Mitä neuvoisin minulle?

Mietelause päivälle...

MIKSI MINÄ?! Kurssin outlinea

MIKSI MINÄ?! Rakkailla lapsilla on monta lempinimeä, niinpä tämäkin kurssi näyttää lyhenevän nimeltään. Sisältö vaikuttaisi sen sijaan vain paisuvan, mikä on hyvä asia.

Kurssi on jaettu kuuteen kokonaisuuteen. Kokonaisuudet on laitettu siihen järjestykseen, mikä mielestäni on toimivan psyykkisen valmentautumisen edellytys. Edellisen vaiheen sisäistäminen lisää onnistumisen mahdollisuuksia seuraavassa vaiheessa. 

Ensimmäinen iso teema on hyvän yhteyden luominen vastaparin kanssa. Se ei aivan suoraan ehkä liippaa lähelle esimerkiksi teitä urheilijoita... Mihinkä te muka tarvitsisitte kykyä olla hyvässä suhteessa treenikaverehinne tai esimerkiksi valmentajaan? No kyllä te tarvitsette. Vuorovaikutus on aina kahden välistä kauppaa. Se mitä koetat myydä tulisi myös saada myytyä mahdolliselle ostajalle... Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja niin edelleen...

Ensimmäinen teema käsittelee myös johtamista. Voit nimittäin johtaa vain niitä ihmisiä, jotka suostuvat seuraamaan sinua. Muunlaiseen johtamiseen tarvitaankin jo pakotteita, jolloin energian hukka ja vaiva alkaa olla suurta.

Toisessa teemassa pääsemme kurkistamaan itseemme. Tutustumme Jonathaniin, joka pystyi katalysoimaan omalla olemuksellaan muita parempaan toimintaan. Tämän suorituskyvyn vastakkaisesta puolena Nick on ns. downer - hänen erikoisosaamista on muiden hukuttaminen väsymykseen ja välinpitämättömyyteen. Pääset harjoittelemaan omaa tapaasi olla ihmisten kanssa - tutustumaan siihen minkälainen vaikuttaja itse olet.

Yhteistyömme mahdollisuuksia lisää se, miten suhtaudumme toiseen ihmiseen. Kolmas teema on siis käsillä. Miten siis näet esimerkiksi urheilijasi tai kolleegasi? Samalla tavoin yhteistyöhön vaikuttaa se, miten näet koko valmentautumistapahtuman. Onko kyseessä asioiden tutkimisesta ja ymmärtämisestä? Niiden laittamisesta jonkinlaiseen loogiseen järjestykseen? Oletko taistelemassa ongelmia vastaan? Tämä on varsin filosofinen aihe, mutta todella tärkeä. Tällä jaksolla alamme tehdä duunia muiden ihmisten kanssa. Voit näin kytkeytyä harjoittelemaan esimerkiksi urheilijan tai vaikka työkaverin kanssa.

Tavoitteesi ja unelmasi, jos ne ovat totta, herättävät kehosi eloon! Teema neljä.

Keskustelemme motivaatiosta, itsetunnosta ja -luottamuksesta, peloista ja ahdistuksesta. Teema viisi siis seuraavaksi.

Kuudes teema käsittelee uraa ja kilpailuja. Onko meillä mahdollisuuksia saada näistä irti enemmän? Millä tavalla suunnittelemalla voisimme lisätä onnistumisen todennäköisyyksistä ja tehdä tekemisestä vieläkin miellyttävämpää?

Lisäksi kurssi sisältää tietenkin hirveästi muuta, mutta tässä siis perusrunkoa...

MIKSI MINÄ EPÄONNISTUN? - nettikurssi valmentajille ja urheilijoille

Miksi? 

(1) Työni urheilijoiden ja valmentajien parissa psyykkarina ja sparraajana, opettajana Jyväskylän Avoimessa ja lukuisissa muissa yhteyksissä sekä pitkä valmennusurani uimareiden kanssa on kasvattanut runsaasti tietotaitoa. Olen samalla opiskellut ja tutkinut sitä, miten ihmisestä voisi saada irti kaikkein paras tulos. 

(2) Olen myös huomannut retkilläni, miten tällaista tietoa kaivataan ja janotaan yhä enemmän. Tietoa pitäisi olla kootusti saatavilla sopivana pakettina.

(3) Netti on pullollaan kaikenlaista psyykkiseen valmennukseen liittyvää. Kunnon rehtiä, käytännönläheistä kokonaisuutta ei kuitenkaan ole oikein tarjolla.

(4) Sprinttitallin lähestyvä Australian leiri on tarjonnut myös kimmokkeen tehdä jotakin. Koulutus on hyvä keino vähentää välillisesti näitäkin kustannuksia.

Siksi siis MIKSI MINÄ EPÄONNISTUN? - nettikurssi teille tarjoiltuna kätevästi lenkkipolun, sohvakulman, vihkon ja älynystyröiden viihdykkeeksi ja ruoaksi.

Miten? 

Kurssi koostuu kuudesta kokonaisuudesta. Jokaisessa kokonaisuudessa on erikseen itse luento-osuus, sekä tehtävän tekemiseen liittyvä osio. Näin esimerkisi Flow- tunti käsittelee tietoisuustaitojen kehittämisen ja taustoittamisen luentona, sekä erillisen tunnin erilaisten harjoitteiden tekemisestä. Tällä tavalla osallistuja saa kokemuksen siitä, miten harjoitus voidaan toteuttaa ”kotioloissa” esimerkiksi omien urheilijoiden kanssa.

Kurssin voi suorittaa missä vaiheessa vain. Materiaali alkaa latautua nettiin siten, että se on kuunneltavissa ja katsottavissa ensimmäisen jakson osalta 20.5.2019 alkaen. Osallistujat saavat erikseen linkit luennoille.

Kurssin kotisivu on https://psyykinenvalmennus.blogspot.com/

Miten ilmoittaudutaan ja maksetaan?

Ilmoittautuminen tapahtuu Markolle jotakin viestintä pitkin. Sähköpostiosoitteita ovat:

malvela(@)hotmail(.)com ja

marko(.)malvela(@)pelikirja(.)com

Lisäksi messenger, LinkedIN, Instagram, whatsupp sekä tekstiviestit ovat hyviä ilmoittautumisen muotoja. 

Kurssi maksaa 80€. Saat laskun ilmoittautumisen vahvistuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä saat ohjeet kurssimateriaalista.